top of page

Mitään ei tapahdu yksinään


Professori Eleonora Gullone & Malcolm Plant - Keskeistä 'yhteiskunnan' käsitteelle on sen keskinäinen kytkös. Kaikki elementit ja puolet kietoutuvat toisiinsa ja vaikuttavat toisiinsa. Yhteiskunnassa mikään ei ole poissulkevaa. Homogeenisuutta pidetään yhä enemmän toivottavana ja keskinäisillä yhteyksillä on kansainvälistä vaikutusta. Tämän käsitteen puitteissa käynnistettiin "Making the Link" -tutkimusprojekti.

Making the Link -tutkimusprojekti luotiin yhteistyössä Teessiden yliopiston, Iso-Britannian,   kanssa todisteeksi siitä, kuinka positiivista muutosta voidaan saada aikaan yhteiskuntaan ottamalla huomioon ainutlaatuisen ilmiön, joka on laajan määrän kodittomat eläimet ja niiden vaikutus ihmisiin ja yhteiskuntaan. Tämä on ilmiö, jota esiintyy useilla Euroopan alueilla, mutta joka on endeeminen Romaniassa ja jolla on ainutlaatuisesti oikeutettu politiikka, joka koskee kulkueläinten hävittämistä. Tällaisissa ympäristöissä ei ole aiemmin tehty tutkimuksia, joten vaikutuksia yksilön ja yhteiskunnan terveyteen ei ole aiemmin tutkittu.

Tämä räikeä välinpitämättömyys elämää kohtaan rohkaisee ankaraan ja tunteettomaiseen asenteeseen eläimiä kohtaan. Monissa tapauksissa eläinten kärsimys jätetään huomiotta, mikä johtaa säädyttömään julmuuteen, jota lapset usein todistavat. On olemassa merkittäviä empiirisiä todisteita siitä, että eläinten julmuutta esiintyy samanaikaisesti muun epäsosiaalisen tai rikollisen käyttäytymisen, erityisesti aggressiivisen käytöksen, kanssa. Eläimille julmien ihmisten on osoitettu syyllistyneen todennäköisemmin perheväkivaltaan, murhiin ja kiusaamiseen [1]. Erityisen tärkeää on se, että lasten näkeminen eläinten hyväksikäytöstä on jopa liitetty riskitekijäksi aggressiivisen käyttäytymisen kehittymiselle sekä ihmisiä että eläimiä kohtaan. On löydetty lukuisia esimerkkejä, joissa ihmisten välisestä aggressiosta ja väkivallasta tuomittujen ihmisten on myös todettu syyllistyneen eläinten julmuuteen. Äärimmäisessä lopussa murhaajien (esim. sarjamurhaajien) on kerta toisensa jälkeen osoitettu olleen vakavaa eläinten hyväksikäyttöä. [2] [3] [4] [5] [6] [7] 

Organisaatiot Yhdysvalloissa (esim. FBI) ja yhä useammin Australiassa käyttävätkin LINK-koodia tällä hetkellä laajalti tunnistaakseen eläinten hyväksikäytön mahdollisesti ennakoivan ihmisten välistä hyväksikäyttöä. Empiiriset todisteet yhteydestä ovat niin vahvat, että hänen äskettäisessä kirjassaan [8] väittää, että cruel-toimien lainmukaisuus on riittävää. tehty eläinrangaistus, tuleva väkivalta sekä ihmisiin että eläinten uhreihin voidaan estää. Yhdysvalloissa ainakin 27 osavaltiota sallivat nyt tuomioistuinten kieltää eläinrääkäreitä omistamasta seuraeläimiä tai olemasta tekemisissä seuraeläinten kanssa, jos heidät on tuomittu rikoksesta. Lisäksi yli 30 Yhdysvaltain osavaltiossa on nyt lakeja, jotka siirtävät pahoinpideltyjen tai laiminlyötyjen eläinten hoidosta aiheutuvan taloudellisen taakan vastaajille. Kolmekymmentä Yhdysvaltain osavaltiota antaa tällä hetkellä myös luvan raportoida eläinlääkäreiden epäillyistä eläinten julmuudesta. Lisäksi kahdeksassa Yhdysvaltain osavaltiossa on nyt lakeja, jotka valtuuttavat lasten tai avioliiton hyväksikäytön tutkijat ja eläinvalvontaviranomaiset ilmoittamaan toisilleen, kun he epäilevät julmuutta.

Australialaisessa tutkimuksessa 61,5 % tuomituista eläinten hyväksikäytöstä oli myös syyllistynyt pahoinpitelyyn, 17 % oli syyllistynyt seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja 8 % oli tuomittu tuhopoltosta. Eläinten hyväksikäyttö ennustaa seksuaalista väkivaltaa paremmin kuin aiemmat tuomiot murhasta, tuhopoltosta tai ampuma-aserikoksista. Eläinrangaistusrikolliset syyllistyivät keskimäärin neljään erityyppiseen rikokseen. Kaikki seksuaalimurharikolliset ilmoittivat käyttäneensä julmia eläimiä. Seksuaalinen pahoinpitely, perheväkivalta ja ampuma-aserikokset olivat näkyvästi esillä julmuuden tekijöiden rikoshistoriassa (Clarke, 2002).

​

Ottaen huomioon vahvat yhteydet eläinten hyväksikäytön ja muun rikollisen ja aggressiivisen käytöksen todistamisen ja siihen osallistumisen välillä, tästä seuraa, että jos viljelemme myötätuntoa ei-ihmiskansalaisiamme kohtaan, nykyiset ja tulevat sukupolvet hyötyvät siitä, että epäsosiaalinen ja väkivaltainen käyttäytyminen vähenee. kaikki tuntevat olennot.

Psykometrisiä instrumentteja, mukaan lukien USA:n lääkärien laajasti käyttämät instrumentit, esiteltiin 169:lle 14-16-vuotiaalle lapselle Bistritan kaupungissa, Romaniassa. Samanlainen esitys pidettiin 111 lapsen kontrolliryhmälle Berliinissä, Saksassa. Koska väärinkäytökselle altistuminen voi aiheuttaa asteittaisen herkkyysprosessin, jonka myötä empatia vähenee [9] - otettiin käyttöön neljä psykometristä toimenpidettä. Kaksi empatiatekijöitä, jotka pyrkivät arvioimaan empatiatekijöitä - Basic Empathy Scale (20 kohdetta); [10]_cc781905-5cde-3194-bb3b-136bad5cfpathy8d-136bad5cfpathy8d_andss9 Empathy Scale (20 yksikköä) bb3b-136bad5cf58d_[11] Achenbachin nuorten omaraportti (114 kohdetta);_cc781905-5cde-3194-bb3b-5cde-3194-bb3b-5cde-3194-bb3b-dpsykologia a3f3f3-5-8bbc13-3-3-5-8bbc130-3-5-8bbc130_bad-5-8bbcf2] ja CTSARE:n muokattu versio (14 tuotetta) [13] tarjoamalla itse vastauskysely. YSR:ää muutettiin sisältämään kaksi lisäkysymystä väärinkäytökselle altistumisesta ja hyväksikäytöstä.

Todettiin, että Bistritassa 86,3 % lapsista oli nähnyt eläinten hyväksikäyttöä julkisesti. 65 % väitti, että kokemus vaikutti henkisesti. Tällainen väärinkäyttö on tunnistettu kodittomien eläinten myrkyttämiseksi, hirttämiseksi ja silpomiseksi. 

Tämä on suora ero länsimaisiin yhteiskuntiin, joissa lähes 50 % koiranomistajista piti lemmikkiään "perheen jäseninä" [21]._cc781905-5cde-3194-bbba3d-c of5_8 psykologit, jotka työskentelevät terapeutteina Yhdysvalloissa, ilmoittivat, että ylivoimainen enemmistö (87 %) piti eläinten hyväksikäyttöä mielenterveysongelmana [14].

Lapset (10 %), jotka myönsivät hyväksikäyttäneensä eläimiä, korreloivat myös ihmisiin ja omaisuuteen kohdistuvan aggression kanssa. He havaitsivat mieltymyksen varkauksiin, mutta heillä oli myös heikentynyt empatia ja taipumus itsemurhaan. Tutkimuslukujen ekstrapolointi 40 vuoden yhteiskunnallisen ajanjakson aikana viittaa siihen, että tyypillisessä 60 000 asukkaan romanialaisessa kaupungissa on noin 4 000 henkilöä, joilla on tällaisia aggressiivisia, rikollisuuteen suuntautuneita suuntauksia.

Eläinten hyväksikäyttäjäprofiilin korrelaatiot:
 

  • Itsemurhan harkitseminen (r=0,213 p<0,01)

  • Aggressio (esim. N=168), tappelu (r= .202 p<.001), fyysinen hyökkääminen ihmisiin (r= .277, p< 0.01), kuuma luonne (r= .224 p<0.01)

  • Oman ja muun omaisuuden tuhoaminen - Oma omaisuus (r=.214 p<0.01) - Muun omaisuus (r=.350 p< 0.001)

  • Mielialan vaihtelut (r= 0,162 P<0,01)

  • Tuhopoltto (r= 0,208 P<0,01)

  • Varkaus (r= 0,269 P<0,01)

  • Ajatukset, joita muut pitävät outoina (r= .221 P<0.01)

  • Ajattele seksiä liikaa (r= 0,271 P<0,01)

  • Rehellisyys (r = -.236 P <0,01)

  • Joudu moniin tappeluihin (r = 0,202 P<0,01)

​

Levin, J ja Arluke teoksessa The Link Between Animal Abuse and Human Violence, toim. Andrew Linzey [15]:

"Eläimen loukkaantumisen, kärsimyksen tai kuoleman aiheuttaminen ilman provokaatiota tai vihamielisyyttä antaa yksilölle valtavan psykologisen nautinnon... ilkeä nuori harjoittelee sadistisia hyökkäyksiään - ehkä eläimiin, ehkä muihin ihmisiin, ehkä molempiin - ja jatkaa hänen aikuisiässään tehdä samanlaisia sadistisia tekoja ihmisiin. Hänen hyökkäyksensä eläimiä vastaan ovat vakavia ja henkilökohtaisia.

Hän valitsee "sosiaalisesti arvostetut tai kulttuurisesti humanisoidut eläimet - esimerkiksi koirat ja kissat - joita vastaan toteuttaa sadistisia tavoitteitaan, mutta hän todennäköisesti toistaa väkivaltaista käyttäytymistään useisiin eläimiin."

Jos hän myöhemmin löytää sosiaalisesti hyväksyttävän keinon kompensoida voimattomuuden tunnetta, hän saattaa hyvinkin paeta ihmisiin kohdistuvan väkivallan otteesta. Jos ei, hänen varhaisesta kokemuksestaan eläinten julmuudesta voi tulla harjoituskenttä myöhempään pahoinpitelyyn, raiskaukseen ja jopa murhaan."

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että altistuminen hyväksytylle ja oikeutetulle aggressiolle, houkuttelee moraalista irtautumista ja toimii oppimisvälineenä, jossa itsesääntely vähenee ja aggressio lisääntyy [16]. Alaryhmän aseman heikentämisen laillistaminen lisää myös tätä mahdollisuutta. Romaniassa jokaisessa kadunkulmassa on oikeutettu uhri, joka luo mahdollisen "aggression koulutuslaitoksen". Legitimisointi ja saatavuus tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden aggression tehostamiseen [17] [18]. Jos romanialaisen kulkueläimen pahoinpitelyä aggression katalysaattorina tarvittaisiin edelleen tunnistamaan, "syrjäytyneen aggression" käsite, jossa aggressio kohdistetaan toista henkilöä vastaan, jolla ei ole ollut osuutta johtaneeseen tapahtumaan_cc781905-5cde-3194-bb3b-136bad5cf958d_[136bad5cf9] , tarkoittaa, että eläinuhri, jonka yhteiskunta on aliarvostanut ei-toivotuksi "syrjäytyneiksi", on valmis ja lisääntynyt aggressiivisuuden purkamiseen muista lähteistä hankitun vihan vuoksi_cc781905-914f6bb-31905-25cbbd ].

Tutkimusryhmässä on 570 15–18-vuotiasta lasta, ja "Making the Link" -tutkimuksessa pyritään esittelemään interventioita, joilla puututaan tunnistettuun empatian vähenemiseen ja lisääntyneeseen aggressioon. Humane Education -ohjelma sisältää ohjelmia, joilla muutetaan asenteita ihmisiä ja eläimiä kohtaan. Kahden vuoden kuluttua tehdään psykometrisiä mittauksia, joissa arvioidaan lasten psykologista muutosta ja siitä aiheutuvia vaikutuksia yhteiskuntaan.

Pilottitutkimuksesta heijastuva ensisijainen huolenaihe on, että jos Romania on sanktioitu, legitimoitu "aggression koulutuskeskus" ja siihen liittyy yhteys rikollisuuteen, tällaiset persoonallisuusprofiilit vaikuttavat epäsosiaalisiin poikkeavuuksiinsa koko laajemmassa eurooppalaisessa yhteiskunnassa, jossa aiemmin tällaiset asenteet olivat vähäisiä. Yhteiskunnassa, jossa kaikki ovat yhteydessä toisiinsa, näyttäisi olevan vaarana, että on olemassa yksittäinen "sokea piste" "ei pätevyyttä". Tuon "sokean pisteen" takana voivat olla "kädet, jotka kylvävät väkivallan, aggression ja kuoleman siemeniä"!

Lopuksi käyttäisin sanoja, joita professori Eleonora Gullone lainasi eläinten hyväksikäytön ja ihmisten välisen aggression välisestä yhteydestä. Hän kirjoittaa:' tällä "linkin" alueella - kuten monilla muillakin, kuten nuorten mielenterveyden alueella - "ero sen välillä, mitä tiedämme ja mitä teemme, on suurempi kuin ero sen välillä, mitä tiedämme ja mitä teemme. emme tiedä'.

Ongelma on potentiaalinen laajuus, jota ei voida sivuuttaa. Historia saattaa vielä kirjoittaa sanoja, ja "ei pätevyyttä" voi lopulta osoittautua vaativan uudelleenmäärittelyn... "epäpäteväksi"! 

Mutta silloin olisi liian myöhäistä!

​

Viitteet

1. Gullone, E. (2012). Eläinten julmuus, epäsosiaalinen käytös ja aggressio: enemmän kuin linkki. Palgrave Macmillan Ltd., Hampshire
2. Mullen.P. (1996) Martin Bryant-Psychiatric Report   http://massmurder.zyns.com/martin_b_bryant_06.htm
3. PETA (2003) Eläinten hyväksikäyttö ja ihmisten hyväksikäyttö: Partners in Crime
   _cc781905-5cde-3194-bb3b-5cde-3194-bb3b-5cde-3194-bb3b- 136bad5cf58d org/mc/factsheet_display.asp) ? ID=132
4. Neustatter (1998) "Tappajien luonnolliset vaistot: Sarjamurhaajia ajavat sadistiset fantasiat, joiden juuret ovat lapsuudessa."
    _cc781905-5cde-3194-bb3b-1358d, lokakuun riippuvainen, A3b3b-1358d
5. Ascione.FR(1999) Eläinten väärinkäyttö ja ihmisten välinen väkivalta: Yhteyden luominen; julkaisussa Ascione FR ja Arkow P. (toim.) Child Abuse, Domestic 
    Violence and Animal Abuse:  Linking the Circles of Compassion For Prevention and Intervention (West Lafayette,_cc781905-5cde-3194- bb3b-136bad5cf58d_IN: Purdue University Press s. 50
6. Lockwood, R. ja Hodge, G. (1986) Eläinten hyväksikäytön sotkeutunut verkko: eläinten julmuuden ja ihmisten väkivallan väliset yhteydet. Humane Society News,_cc781905-94cdebb-3b -136bad5cf58d_
    Kesä:_cc781905-5cde-3194-bb3b-5-5-5-3194-bb3b_6-5-3bbbad5-6-3-b-3-b-15-13-b-15-13-b
7. Wright. J. ja Hensley C. (2003) Eläinten julmuudesta sarjamurhaan: Graduation hypoteesin soveltaminen, International Journal of Offender Therapy and_cc781905-31-14cdebbbad-31-14cdebbbad
    Comparative Criminology 47,1, 71-88
8. Gullone, E. (2012). Eläinten julmuus, epäsosiaalinen käytös ja aggressio: enemmän kuin linkki. Palgrave Macmillan Ltd., Hampshire.
9. Beetz. A. (2009) "Empatia tunnekehityksen indikaattorina"  julkaisussa "Eläinten hyväksikäytön ja ihmisväkivallan yhteys" ja Linzey._cc781905-5c.5c. Sussex Academic 
    _cc781905-5cde-3194-bb3b-1358bad_Precss8bad
10.  Jolliffe D  and Farrington DP (2006) Journal of the Bascale Development and Empath of the -9 - 9 - 5 Bascale 2006 - 08.
11. Gerdes.KE, Leitz .CA ja Segal EA (2011)  Empatian mittaaminen 2000-luvulla: Sosiaaliseen kognitiivisuuteen perustuvan empatiaindeksin kehitys.
       Neuroscience and Social Justice, Vol. 35, nro 2
12. Achenbach TM  (1991) Manual For the Child Behavior Checklist and 191 Profile, (Burlington, VT: University of Vermont)
13. Boat BW (1999) "Lasten pahoinpitely ja eläinten hyväksikäyttö: Linkkien käyttö tiedottamiseen lasten arvioinnista ja suojelusta": in Ascione FR ja Arkow.P. (toim.), Child 
       Abuse, Domestic Violence and Animal Abuse: Linking the Circles of Compassion For_cc781905- 5cde-3194-bb3b-136bad5cf58d_Prevention and Intervention (West Lafayette, IN: Purdue University Press 
_CC781905-5CDE-3194-BB3B-136BAD5CF58D_ _CC781905-5CDE-3194-BB3B-136BAD5CF58D_ _CC781905-5CDE-3194-BB3-36BAD5CF58D_CC78190-BB3190-BB3190-BB3190 ILMAINEN
14. Shaefer KD, Hays KA ja Steiner RL (2007) "Eläinten pahoinpitely terapiassa: Tutkimus terapeutin asenteista", ammattipsykologia: 3-Research8 and Practic5cf58d_3-0
-
15. Levin ja Arluke (2009) "Reducing the Link's False Positive Problem" teoksessa "The Link Between Animal Abuseand Human Violence" ja Linzey. A. Sussex Academic 
    _cc781905-5cde-3194-bb3b-1358bad_5cf58d_
16. Bandura A (1999) 'Selective Aktivation and Disengagement of Moral Control', Journal of Social Issues 46 27-46 Bandura A 'Moral Disengagement in the the the World
       Perpetration of Inhumanities, Personality and Social Psychology Review 3' (1999): 27-46
17. Kellert SR ja Felthous AR (1985) "Lapsuuden julmuus rikollisten ja ei-rikollisten eläimiä kohtaan" Human Relations 38 s. 1111
18. Gullone E. (2009) "A Lifespan Perspective on Human Aggression"  in "The Link Between Animal Abuseand Human Violence", toim. Linzey.  A. Sussex Academic Press
19. Marcus-Newhall A., Pederson WC, Carlson M. ja Miller N, "Displaced Aggression is Alive and Well: A Meta-analytic View" Journal of Personality and Social and Social. -136bad5cf58d_
       Psychology 78 p 670-689
20. Anderson CA ja Huesmann LR (2003) "Human Aggression: A Social-Cognitive View", julkaisussa  M.A. Hogg ja J Cooper 9eds), The Sage Handbook of Social 
       Psychology (Thousand Oaks,CA: Sage Publications Inc)

​

bottom of page